Keski-Suomen Vasemmistonuoret esittää minua Vasemmistonuorten puheenjohtajaksi kaudelle 2024-2025.
Vasemmistonuoret tunnetaan vahvasta kansalaistoiminnan perinteestä ja kärkkäistä ulostuloistaan. Mielestäni se voi olla vielä enemmän.
Vasemmistonuorten pitää tehdä politiikkaa tavalla, joka on helposti ymmärrettävää ja konkreettista. Vasemmistolaisessa liikkeessä ollaan innokkaita käymään ideologista ja usein myös hyvin teoreettista keskustelua. Se tuottaa monelle paljon iloa, mutta on myös ulossulkevaa ja jopa vieraannuttavaa käytännön kysymysten kautta mukaan tuleville aktiiveille ja toiminnasta kiinnostuneille. Kun Vasemmistonuoret aikanaan perustettiin Suomen Demokraattisen Nuorisoliiton nimellä, ensimmäiseen ohjelmaan kirjattiin vaatimus Nuorison kolmesta oikeudesta – oikeudesta työhön ja taloudellisesti turvattuun elämään, sivistykseen, ja yhteiskunnalliseen toimintaan.
Nyt kun tulevan oikeistohallituksen tähtäimessä ovat niin sosiaaliturva, työntekijöiden asema kuin myös lakko-oikeus, tuntuvat nämä lähes 80 vuotta sitten kirjatut tavoitteet edelleen perin ajankohtaisilta. Tällaista käytännönläheistä ja yksinkertaista lähestymistapaa tarvitsemme myös nyt. Puheenjohtaja edustaa laajaa kirjoa eri tavoin ajattelevia punavihreitä nuoria, ja siksi viestinnässä pitää keskittyä asiasisältöihin yksittäisten aatesuuntausten ja ismien sijaan.
Vasemmistonuoret voi näyttää, että olemme voimakkaan kansalaistoiminnan ohella myös vahva parlamentaarinen voima, joukko uskottavia ja aikaansaavia toimijoita ja vallankäyttäjiä. Vasemmistonuoret ovat jo kabineteissa ympäri Suomen päättämässä lukuisten kuntien ja hyvinvointialueiden asioista. Vanun täytyy tarjota valtaa pitäville jäsenilleen mahdollisuuksia vertaistukeen, tiedon jakamiseen ja kouluttautumiseen myös vaalien välisenä aikana. Muutoin järjestö jää rahallista tukea jakavan vaaliorganisaation rooliin.
Tiivistyvä yhteistyö vasemmistoliiton kanssa tuo mukanaan mahdollisuuksia ja synergiaetuja, joihin tulee tarttua. Nuorisojärjestöllä on erinomainen tilaisuus osoittaa kykynsä osallistumalla entistä aktiivisemmin valtakunnallisen vasemmistotoiminnan järjestämiseen. Samalla yli-ikäistyville jäsenille voidaan rakentaa nykyistä luontevampia polkuja poliittisen toiminnan jatkamiseen.
Valtaosa Vasemmistonuorten 2000-luvulla valituista puheenjohtajista on tullut eteläisestä Suomesta eli pääkaupunkiseudulta, Tampereelta tai Turusta. Keski-Suomesta ei ole tullut tänä aikana (jos koskaan) puheenjohtajaa. Vasemmiston eduskuntavaalituloksen myötä järjestön johdolla täytyy olla erinomainen käsitys siitä, millaista on tehdä politiikkaa kannatusta menettäneillä ja harvemmin asutuilla alueilla. Puheenjohtaja edustaa jäseniään, ja myös vasemmistonuoret eteläisen Suomen ulkopuolella ansaitsevat olla edustettuina järjestön kärkipaikalla.
Näistä syistä olen päättänyt asettua ehdolle. Pitkän linjan vasemmistonuorena, järjestöaktiivina ja poliitikkona haluan antaa kaiken osaamiseni rakkaan kasvattijärjestöni käyttöön tulevalla liittokokouskaudella.
