IRA VAINIKAINEN

Avainsana: jyväskylä

  • Uskallatko rahoittaa hyvinvointia?

    Uskallatko rahoittaa hyvinvointia?

    Taloudella on valtava rooli yhteiskunnallisessa päätöksenteossa ja politiikassa. Iso osa päätöksentekoa koskee todellakin sitä, kuinka yhteiset verotuksella kerätyt varat käytetään. Kuntapolitiikassa keskustelun lähtökohtana toimii usein kaupungin (huono) taloustilanne. 

    Jyväskylän talous on ajelehtinut haasteesta toiseen. Koronan myötä kuntavaalien ympärillä toistetaan vahvasti mantraa “tulevina vuosina on etsittävä säästöjä”. Mistä näitä säästöjä löydetään edelleen, kun samaa on sanottu jo edellisissä kuntavaaleissa neljä vuotta sitten, ja aikana ennen sitä? 

    Monesti talousarvion plus miinus nolla -tilannetta tavoiteltaessa unohtuukin olennainen. Mikä on päätöksenteon tavoite, suunta johon Jyväskylää viedään, ja kuinka pääsemme sinne? 

    Jos tavoite on vain järjestää rimaa hipoen lakisääteiset kunnan tehtävät, voi vyön kiristäminen ja budjetin höylääminen kuulostaa houkuttelevalta vaihtoehdolta. Kun tavoitteena on sen sijaan pitää huolta kaupunkilaisten hyvinvoinnista ja ilmastosta sekä Jyväskylän vetovoimaisuudesta, tarvitaan muutakin kuin tehostamista ja leikkauksia. 

    Pelkkä menojen ja tulojen täsmääminen ei siis vielä pelasta kaupunkia. Kun menot ja tulot toistuvasti erkanevat toisistaan, eikä menojen kiristäminen ole tuonut lohtua, on syytä harkita myös tulojen lisäämistä.

    En ole näkemykseni kanssa yksin. Vaalikonevastauksia tarkasteltaessa kävi ilmi, että useampi korottaisi veroja mieluummin kuin karsisi palveluja. Jokainen kuntalainen on saman valinnan edessä vaaliuurnalla. Sokean leikkauspuheen sijaan on löydyttävä rohkeutta rahoittaa hyvinvoivaa, ilmastokestävää Jyväskylää, jotta meillä on elinvoimainen kaupunki myös koronan jälkeen.

  • Kestävät liikennemuodot etusijalle

    Kestävät liikennemuodot etusijalle

    Sain eilen erinomaisen kysymyksen liittyen pyöräilyyn Jyväskylässä. Kirjoitin hetki sitten Jyväskylän vasemmiston blogissa:

    ”Sujuvassa arjessa kotoa pääsee kätevästi asioille myös kauemmas, vaikkapa Keskussairaalanmäelle, kampukselle tai isommille kaupoille Seppälään. Siihen tarvitaan myös riittävät väylät kävelijöille ja pyörällä kulkeville –.”

    Tuttu aktiivipyöräilijä kysyi, eivätkö nykyiset kävely- ja pyöräilyväylät siis ole mielestäni riittäviä, vaikka hän ja moni muu polkevat kesät ja talvet.

    Jyväskylä ei ole vielä valmis. Kävelystä ja pyöräilystä on tehtävä niin helppoa ja mukavaa, että nykyistä useampi valitsee sen autoilun sijasta. Jotta saamme jyväskyläläisestä elämäntavasta ilmastolle ja ympäristölle kestävämmän, mahdollisimman moni on saatava mukaan.

    Pyöräilyyn tottumattomalle erityisesti autoliikenteen seassa kulkeminen voi olla jännittävää. Kiemurtelevat tai jatkuviin tienylityksiin katkeavat reitit ovat myös hitaita ja hankalia. Kun kulkureitit ovat helppoja, turvallisia ja nopeita, polkupyörästä tulee varteenotettava vaihtoehto entistä useammalle.

    Lukuisiin kokouksiin kypärä käsissä saapuneena olen saanut usein kyselyitä ”Tulitkosä pyörällä?”, vaikka siinä ei pitäisi olla mitään erityistä tai kummastuttavaa. Minusta se kertoo siitä, että opiskelijaympyröiden ulkopuolella polkupyörää ei vielä nähdä Jyväskylässä helposti lähestyttävänä ja tavallisena liikennemuotona.

    Jyväskylä on laatinut hyvän pyöräilynedistämisohjelman. Tavoitteisiin pääseminen ei kuitenkaan tapahdu itsestään, ja siksi haluan olla kuntapäättäjänä pitämässä huolen, että ympäristöllisesti kestävät liikennemuodot laitetaan päätöksenteossa etusijalle.

  • Ilmastotoimet on tehtävä nyt

    Ilmastotoimet on tehtävä nyt

    Useassa kevään kuntavaalikoneessa tiedustellaan, tulisiko ilmaston tai ympäristön kannalta viisaita päätöksiä tehdä, vaikka niistä syntyisi kustannuksia. Suomeksi sanottuna on kyse siitä, voiko ilmastotoimet jättää tekemättä, jos ne maksavat enemmän rahaa kuin tekemättä jättäminen.

    Hinta ei ole hyväksyttävä syy toimia vastuuttomasti. Laittoman kaatopaikan perustaminen kaivokseen lienee kustannustehokkaampaa kuin asianmukaisten jätemaksujen maksaminen. Harvoin kuulee kenenkään perustelevan myöskään lapsityövoiman käyttöä kenkien halvemmalla hinnalla. Miksi siis ilmaston kannalta kestämätöntä toimintaa tulisi saada jatkaa hinnan varjolla?

    Ilmastonmuutos vaikuttaa myös Suomessa. Olemmeko todella valmiita muuttamaan elinympäristöämme pysyvästi hetkellisten säästöjen toivossa?

    Pahimmillaan ilmastotoimista säästäminen tulee myöhemmin kahta kalliimmaksi. Jo nyt on tehty päätöksiä esimerkiksi kivihiilen käytöstä luopumisesta. On odotettavissa, että myös turpeen ja muiden polttoon perustavien energiamuotojen käyttöä ruvetaan yhä enemmän suitsimaan verotuksen tai jopa kieltojen keinoin. Vanhoihin energiamuotoihin tuudittautuminen ei silloin enää varjele kuntalaisten kukkaroa.

    Jyväskylällä on mahdollisuus vaikuttaa, sillä kaupunki omistaa paikallisen energiayhtiö Alvan (aiemmin Jyväskylän Energia). Kaupungin onkin tulevan valtuustokauden aikana vaadittava Alvalta enemmän ilmastotoimia omistajaohjauksen keinoin.

    Ilmastonmuutosta hidastavat toimet on tehtävä nyt.

  • Terveyspalvelut muuttavat naapurista

    Kävin tällä viikolla ehkä viimeistä kertaa Kuokkalan terveysasemalla. Kuokkalan ja keskustan asukkaiden terveyspalvelut (pois lukien neuvolat ja muutama muu) siirtyvät uuteen keskussairaala Novaan helmikuun alussa. Noin 56 000 kaupunkilaisen arkiset palvelut löytyvät siis jatkossa huomattavasti kauempaa kotoa kuin aiemmin.

    Paikallisliikenteen reittejä ja aikatauluja on toki muutettu vastaamaan uuteen kulkemistarpeeseen, ja nykyiset terveysasemat ovat kiinteistöinä tiensä päässä.

    Tähän asti esimerkiksi Kuokkalassa kynnys hakeutua terveysasemalle sairaanhoitajan tai lääkärin pakeille on ainakin maantieteellisesti ollut varsin pieni: käynti on hoitunut samalla kertaa kauppa- tai lähikirjastoreissun kanssa tai muutoin nopeasti kipaisemalla paikalle lähistöltä kotoa.

    On tärkeää miettiä, ketä varten kaupunkia rakennetaan. Ovatko arkiset palvelut kävely-, pyöräily-, vai automatkan päässä? Jyväskylää asuttavat paitsi opiskelijat, myös valtava joukko duunareita ja perheellisiä joiden arki usein pyörii parin kilometrin säteellä kotoa.

    Aion seurata erittäin tarkkaan, vaikuttaako nyt alkava etäisyys erityisesti kuokkalalaisten arkeen. Muodostuvatko kynnyskysymyksiksi bussin käyttö, lipun hinta tai reitit ja aikataulut? Jätetäänkö lääkäriin menemättä? Mikäli näin käy, on etsittävä välittömästi ratkaisuja. Meillä ei ole varaa siihen, että keskustan ja Kuokkalan asukkaiden terveys jää hoitamatta.