Valtiovarainministeriön perinteinen eduskuntavaaleja edeltävä virkamiespuheenvuoro tuotiin julki maanantaina 4.2. Kuten aikaisemminkin, edelleen valtiovarainministeriö korostaa julkisen talouden kestävyysvajetta ja tarvetta sopeuttaa menoja, eli toisin sanoen leikata etuuksista tai palveluista. Kestävyysvajeen laskemiseen liittyviä epävarmuuksia on hyvin tuotu esille esimerkiksi Kansan Uutisissa.
Talouden tasapaino ja hallinta ovat toki tärkeitä asioita, mutta eivät tärkeimpiä. Pelkkä raha ei nimittäin ratkaise eikä varsinkaan peruuta globaaleja, ekosysteemejä ravisuttavia ympäristökriisejä, niistä tärkeimpänä ilmastonmuutosta.
Suomalaisten velka kasvaa joka päivä. Vuosittain uusiutuvia luonnonvaroja käytetään velaksi 2/3 vuodesta, eli 200% enemmän kuin mitä kestävä taso olisi. Sen rinnalla Euroopan unionin rahaliiton vaatimukset siitä, että valtionvelka olisi korkeintaan noin 60 % bruttokansantuotteesta, vaikuttaa jo hiukan pienemmältä murheelta. Myös materiaalisella jalanjäljellä mitattaessa on havaittavissa merkittävää kestävyysvajetta, sillä suomalaisen tavanomainen kulutus on viisinkertainen kestävään tasoon nähden.
Kotimaan kamaralla päästömäärien kasvu on joidenkin päättäjien mukaan saatu taittumaan. Hiilipäästöjen suhteen oma pesä vaikuttaa ensisilmäyksellä puhtaalta, mutta velka onkin piilotettu hiiliparatiiseihin. Suomalaisten hiili-intensiivistä elämäntapaa tämä ei ole hillinnyt, vaan hyödykkeiden tuotanto on viety toisaalle, jolloin niistä syntyvät päästötkin jäävät tuotantomaihin ja Suomen tilastot näennäisesti kaunistuvat.
Olemme siis edelleen tiellä, jolla ei voi jatkaa. Toimillamme kiihdytämme ilmaston muuttumista, elonkirjon harvenemista ja jokaisen elämälle välttämättömien resurssien vähenemistä. Tämä on se kestävyysvaje, joista täytyy puhua niin kohta koittavissa eduskuntavaaleissa kuin niiden jälkeenkin, kunnes ekologiset tulomme ja menomme on tasapainotettu kestävälle tasolle.